Näytetään tekstit, joissa on tunniste 🌸1/2. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 🌸1/2. Näytä kaikki tekstit

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Morgan Rice: A Throne for Sisters (A Throne for Sisters, #1)


In A THRONE FOR SISTERS, Sophia, 17, and her younger sister Kate, 15, are desperate to leave their horrific orphanage. Orphans, unwanted and unloved, they nonetheless dream of coming of age elsewhere, of finding a better life, even if that means living on the streets of the brutal city of Ashton.

Sophia and Kate, also best friends, have each other’s backs—and yet they want different things from life. Sophia, a romantic, more elegant, dreams of entering court and finding a noble to fall in love with. Kate, a fighter, dreams of mastering the sword, of battling dragons, and becoming a warrior. They are both united, though, by their secret, paranormal power to read other’s minds, their only saving grace in a world that seems bent to destroy them.

As they each embark on a quest and adventure their own ways, they struggle to survive. Faced with choices neither can imagine, their choices may propel them to the highest power—or plunge them to the lowest depths.

Olen tosi huono kuluttamaan ääni- tai e-kirjoja. Lähes poikkeuksetta luen vielä nykyäänkin kaikki kirjat fyysisiä. Tosin äänikirjakokemukset eivät ole aivan nollassa, sillä olen kuunnellut mm. Taru Sormusten herrasta-trilogian täysin äänikirjoina, sillä niiden lukemisesta fyysisenä ei tullut mitään. Mutta e-kirjoihin en ollut aiemmin tutustunut. Joten päätin kokeilla BookBeatia 14 päivän ilmaisen kokeilujakson ajan. Yllätyksekseni huomasin pitäväni e-kirjan lukemsiesta yllätävän paljon. Päätin myös samalla lukea ensimmäisen kirjani englanniksi. Vaikka luen suurimman osan kirjoistani suomeksi, niin monia kirjoja ei ole suomeksi saatavilla jolloin ainoaksi tavaksi kuluttaa mielenkiintoisia kirjoja on lukea ne englanniski. Kokeilukirjaksi päätinkin siis valita Morgan Ricen fantasiaseikkailun, kirjan lyhyyden ja helppokielisyyden takia. Valitettavasti tämä kirja osoittaui täydeksi hudiksi.


"Sometimes, the most beautiful things can come along at unexpected times."


Morgan Rice ei ole ennestään tuttu kirjailija minulle, mutta hän on selvästi hyvin tuottelias ja pidetty kirjailija, sillä hänen kirjalistastaan löytyy monta kymmentä kirjaa. Throne for sisters on aloitusosa samannimiselle sarjalle, jossa seurataan siskosten Sophian ja Katen selviytymistä karussa maailassa orpokodin ulkopuolella. Pidin kirjan tarinasta ja ideasta todella paljon ja siskosten omaava voima kuulla toisten ajatuksia oli mukava lisä. Ne vain ovatkin sitten ainoat positiiviset asiat tarinassa.

Ensimmäisenä pistävät silmään kirjan epäjohdonmukaisuudet ja se, että jotkin tapahtumat ja hahmojen käytös on vailla logiikkaa. Jotkin asiat tapahtuvat liiankin helposti. Esimerkiksi heti ensimmäisessä luvussa, kun siskokset päättävät paeta orpokodista, kaikki vain tapahtuu. Yhtäkkiä Sophia saa päähänsä, että nyt on aika paeta, ilman suunnitelmaa ja miettimistä sen enempää, jonka takia siskokset joutuvat kärsimään. Lisäksi itse hahmoina Sophia ja Kate ovat hyvin yksiulotteisia ja näin ollen melko tylsiä. Sophia on tyttömäinen tyttö, joka haaveilee menevänsä rikkaisiin naimisiin ja elävänsä tulevaisuudessa mukavaa elämää. Kate taas on poikatyttömäinen, karskimpi ja kovempi kuin siskonsa ja joka haaveilee armeijasta.Siskoksista pidin erityisesti Katesta, sillä hän oli vahva hahmo heti alussa. Rice tasapainottaa myös nokkelasti Katen äkkipikaista luonnetta, kun tämä pääsee sepän oppiin, jossa tämä pääsee kehittämään kärsivällisyyttään. Sophia on taas omaan mieleeni liian pintaliitoinen ja aikamoinen hupakko. Tämä haluaisi kaikkea, mutta nelko avuton ja harvoin keksii itse ratkaisua ongelmiin. Luonteiltaan ja olemuksiltaan tytöt ovat siis täysiä vastakohtia toisilleen. On ihan kiva, että tytöillä on erillaiset luonteenpiirteet, mutta kontrasti heidän välillään on liiankin kova. Olisin kaivannut jotain pehmikettä heidän välillee, jotta ero ei olisi aivan niin jyrkkä.


"Evil is the fact that they can take us and sell us like chattel, with no real chance to ever repay the debts they say we owe. Evil is part where noble girl get to treat me like nothing, even though all they do is stand around, waiting for the right husband."


YA-sarjalle tyypillisesti tässäkin sarjassa on mukana myös rakkaushömppää. Sen pahimmassa mahdollisessa muodossa. Tykkään kyllä lukea rakkaussuhteista, eikä imelyyskään usein haittaa kunhan se ei häiritse päätarinaa. No, A Throne for Sisters ylittää heittämällä oman sietokykyni rajan. Sophian rakastuminen nyt ei tietenkään tule kellekkään yllätyksenä, mutta myös Kate rakastuu. Olisin niin toivonut, että edes Kate pysyisi hömpöttämisen ulkopuolella, mutta toisin kävi. En voinut kuin pyöritellä silmiäni sille, kuinka nopeasti tytöt rakastuvatkaan. Katen kohdalla on mukana tiettyä varovaisuutta, mutta Sophia taas varmasti vie potin salamarakastumisessa Sebastianiin. Sophia käytännössä rakastuu yhdellä silmäyksellä. Ihmettelin myös tapaa miten Sophian ajatuksia oltiin kuvattu, kun tämä muka tiesi Sebastianin olevan erilainen kuin muut, vaikka Sophia oli nähnyt tämän vasta ensimmäisen kerran. Lukijalle taas on välillä turhankin itsestäänselvää, ettei tässä voi käydä kuin huonosti, sillä niin imelää ja tahmaista Sophian ja Seban kuhertelu on.

Täytyy kyllä sanoa, että A Throne for Sisters oli täydellinen pettymys. Tarinalla on aivan loistavat ainekset käsissään upeaan keitokseen, mutta valitetavasti keitto paloi pahasti pohjaan. En tiedä kuinka tarina lähtee rakentamaan maailmaansa ja hahmojaa jatko-osissa, mutta ensimmäinen osa tuntui vain jotenkin nopeasti kasaan hutaistulta. Ainakin Goodreadsin mukaan jatko-osat ovat saaneet parempia arvosteluja kuin sarjan ensimmäinen osa. Mutta ainakin itseni kohdalla matkani Sophian ja Katen kanssa jää tähän.

Arvosana: 🌸1/2

Lukuhaasteista:
Helmet 2020: 7. Kirjassa rikotaan lakia
Lukujonossa: 9. Kirjan päähenkilö on orpo

perjantai 22. kesäkuuta 2018

ukami: Gabriel Dropout (Gabriel Dropout, #1)


Ei ole helppoa olla Taivaan lähettiläs, kun mieli tekisi keskittyä nettipeleihin! Nuori enkeli Gabriel, ystävien kesken Gabi, on tullut Maan päälle oppimaan lisää ihmisistä, jotta osaisi auttaa ja johdattaa heitä. Mutta ihmisten huvitukset kiinnostavat heitä itseään enemmän... Gabin lisäksi tutustumme kilttiin ja avuliaaseen demoni Vignetteen ja muihin persoonallisiin Taivaan ja Hornan edustajiin.
________________________________________________________________________

Pitkästä aikaa kirjoittelen manga-arvion parissa. Tällä kertaa suomiuutuutena on komedia enkeleiden ja demonien taistelusta. Tosin tätä ei voi taisteluksi kutsua, sillä sarja on enneminkin humoristinen slice-of-life-sarja, jossa taistelut ovat lähinnä Gabrielin tuskailua ilmastointilaitteen rikkouduttua. Sarja siis kertoo vastavalmistuneesta enkelitytöstä Gabrielista, joka on lähetetty maan päälle opastamaan ihmisiä kaidalla polulla. Aluksi luokkansa priimuksena esitelty Gabriel kuitenkin lankeaa maan päälle laskeuduttuaan kaikkiin kiusauksiin, joihin tämä itse kertoo langenneensa mielellään. Aiemmin tunnollinen ja mallioppilaana ollut Gabriel on siis nykyään nahjusteleva ja laiska tyttö, jota ei kiinnosta kuin pelien pelaaminen ja kämpässään löhöily. Lisäksi ensimmäisessä pokkarissa kohdataan muita persoonallisia tyttöjä, jotka sekoittavat Gabrielin arkea.

Sarja repii huumorinsa arkipäiväisistä tapahtumista, hahmojen hölmön hauskoista persoonista, sekä tietenkin Gabrielin ristiriitaisesta luonteesta tämän enkelistatukseen. Pääasiassa Gabriel Dropoutin huumori toimii ihan hyvin ja sopii sarjaan. Itseäni sarja ei kuitenkaan jaksanut naurattaa, paria hymähdystä lukuunottamatta. En muutenkaan perusta tällaisista söpöistä moesarjoista, vaikka ei tässäkään tapauksessa sarja varsinaisesti mitenkään huono ole. Gabriel Dropoutilla ja sen kaltaisilla sarjoilla on varmasti faninsa, mutta itse pidin lukukokemusta lähinnä vaan tylsänä. Tai sitten mun ajatusmaailma on tämän sarjan kanssa eri tasoilla. Tarina rakentuu episodimaisesti luku luvulta, sillä melkein jokaisessa luvussa on jokin keskiö jonka ympärille tapahtumat kasaantuvat. Varsinaista pääjuonta sarjalla ei siis näillä näkymin ole, vaan sarjan on vain tarkoitus olla ja näyttää söpöltä.

Sarjan hahmot ovat melko pitkälle stereotyyppisiä joita näkee joka päivä huumorisarjoissa. Näillä on omat luonnetyyppinsä, joista sarja yrittää repiä naurut. Gabriel on laiska ja muista piittamaton, Vigne on huolehtiva ja tunnollinen, Satanichia on vain hölmö, jota on helppo vetää höplästä ja Raphiel pehmosadisti. Hahmojen luonteet on rakennettu erottumaan toisistaan, jolloin jokaisen on helppo valita oma lempitytynsä. Oma lempihahmoni oli ehdottomasti lempeä demoni Vinge, sillä muut hahmot tuntuivat vaan ärsyttävän. Hahmojen väliset erot ja statukset toimivat kuitenkin hyvin yhteen, jolloin helppo hahmottaa kuka pompotta ketä ja miten hahmot yleensäkin tulevat keskenään toimeen.

Ukamin taide taasen on juuri sellaista mitä tällaisilta söpöstelysarjoilta voi odottaa. Hahmot ovat pehmeitä ja tytöt suloisia. Mitenkään erottuva Ukamin piirtojälki ei siis ole, mutta se on kuitenkin selkeää ja helppoa seurattavaa. Painatukselle täytyy antaa myös kunniaa, sillä hyvän laadun lisäksi mukaan on saatu myös värisivuja.

En lämmennyt Gabriel Dropoutille, enkä varmaan jatka sarjan parissa. Sarja on kuitenkin sellainen, että siitä joko tykkää täysillä tai sitten se jättää kylmäksi. Omalla kohdallani tämä ei siis toiminut, mutta suosittelisin lukijoita edes kokeilemaan sitä yhden tai kahden osan verran. Ehkä löydätkin sarjasta jotain uutta ja hauskaa viihdettä. Kevyt pokkari tulee myös luettua nopsaan, joten sen lukemiseenkaan ei tuhriinnu paljon aikaa. Jos yhtään söpöstelysarjat kiinnostavat tai ovat mieleen niin kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Arvosana: 🌸1/2

Lukuhaasteista:
Helmet-lukuhaaste: 47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
YA-lukuhaaste: Kirjailija ei ole Suomesta, Yhdysvalloista tai Britteinsaarilta