perjantai 21. huhtikuuta 2017

Lukuviikko 2017 kirjavinkit

kuva



Lukuviikko haastaa tänä vuonna kaikki kirjanystävät suosittelemaan omia lempikirjojaan. Anna lahjaksi lukuseikkailu suosittelemalla omaa suosikkikirjaasi.

Luin Lukuviikosta Niina T:n blogista tässä pari päivää sitten ja aikaa vielä kerran on, niin astunpa sitten mukaan tähän. Ja mikä olisikaan mukavampaa kuin suositella omia lempikirjoja muille. Tässä ovat minun tämänhetkiset suosikkikirjani.


1. Mats Strandberg, Sara B. Elfgren: Engelsfors -trilogia

Engelsfors -trilogia on todella raaka ja melkeinpä brutaali sarja, sillä siinä harvoin tapahtuu mitään hyvää ja päähahmot joutuvat koko ajan tekemään vaikeita päätöksiä ja kokemaan kauheauksia. Suora ja kaunistelematon kerronta kuitenkin nostaa sarjan keskivertoa paremmaksi nuorten aikuisten sarjaksi. Sarjan hahmot ovat erilaisia ja jokainen lukija löytää varmasti oman samaistumiskohteensa. Kaikki hahmot kasvavat tarinan aikana ja sarjan yllätyksellisiä juonenkäänteitä täynnä. Pidin varsinkin siitä, että sarjassa jokainen päähahmo saa suun vuoron ja heidän päänsisäiseen maailmaansa nähdään. Hahmoista tulee lukijalle tosi tärkeitä, kun heidän elämäntyyliinsä ja elämään päästään kunnolla sisään. Jokainen kirja on kerronnaltaan synkkä ja raskasta luettavaa ja yhden osan luettua seuraavaan osaan tuskin tulee tartuttua aivan heti perään. Sarja ei siis tosiaankaan sovi aivan kaikille, mutta siihen tarttuneet saavat hienon uuden lukukokemuksen.


2. Maria Turtschaninoff: Anaché

Anaché tuli luettua jo useampi vuosi sitten ja siihen pitäisi tarttua lähiaikoina uudestaan. Teos on jotain sellaista mitä ei ole koskaan aikaisemmin lukenut. Se on uniikki jokaiselta kantilta ja se tarjoilee todella lennokkaan seikkailun. Maria Turtschaninoffin päähahmot ovat aina voimakkaita naishahmoja, jotka löytävät paikkansa maailmassa ponnistelemalla ja itseensä uskomalla. Tarina on todella kutkuttava ja koko teoksen tekisi mieli ahmia yhdeltä istumalta. Anaché sopii vähän vanhemmallekin yleisölle mutta miksei myöskin nuorisollekin, sillä siitä löytyy niin paljon elementtejä ja kerronnallisi niksejä. Mikään pyyteettömän kaunis ja puhdas teos ei ole kyseessä, sillä se on anteeksi pyytelemätön ja jopa raaka kuvaus elämän julmuudesta, erilaisuuden kohtaamisesta sekä rajojen rikkomisesta.


3. J.K.Rowling: Harry Potter -sarja

Harry Potterit ovat ainakin minulle ikuisia kestosuosikkeja, joiden pariin voi palata aina uudestaan. Koska yksi kirja kattaa yhden lukuvuoden Tylypahkassa, niin lukija näkee hahmojen kasvavan pienistä lapsista aikuisiksi noidiksi ja velhoiksi asti. Ja jos sarja jotain tekee niin se ruokkii lukijansa mielikuvitusta monella tavalla aina mielenkiintoista taioista erilaisiin hahmoihin. Vaikka ensimmäiset Potterit on kirjoitettu 90-luvulla ovat ne kestäneet aikaa ja ovat edelleen ajankohtaisia teoksia. Uusimpaan Potteriin en ole vielä päässyt käsiksi, mutta uskon että se ei ole tuottamaan pettymystä. 


4. Laini Taylor: Karou-trilogia

Eksyin tämän sarjan pariin vahingossa, kun löysin sen sattumoisin kirjaston uutuushyllystä. Kirjassa seurataan Karou-nimistä tyttöä, joka asuu outojen ja mystisten "hirviöiden" luona. Kirjasarjasta ei yllättäviä käänteitä puutu ja Laini Taylor ja luonut mitä mielenkiintoisemman maailman ja hahmomallit. Hahmojen suhteet sekä luurankojen vetäminen ulos kaapeista ovat suuressa osassa sarjaa. Ja yllätys yllätys, tämäkin sarja on täynnä taistelua, kuolemia ja synkkyyttä. Pitäsiköhän tässä olla huolissaan? Olen edelleen katkera ettei sarjan viimeistä osaa suomennettu ja joudun jostain kaivamaan esiin alkuperäiskielisen opuksen. Tätä sarjaa ei voi jättää kesken!


5. Siri Pettersen: Odininlapsi

Odininlapsi on yksiä tuoreempia tuttavuuksia ja tämä kirja yllätti minut kunnolla. Pettersenin monipuolinen kerronta tekee lukukokemuksesta monitahoisen ja laajan. Tarina ei ole myöskään yksiselitteinen ja sitä käsitellään peräti kolmen hahmon näkökulmasta. Vaikka olen lukenut vasta ensimmäisen osan Korpinkehät-sarjasta niin olen jo nyt koukussa sen hahmoihin ja miljööseen. Molemmat päähahmot ovat kiinnostavia eivätkä mitään täysiä copy-paste-hahmoja. Varsinkin Hirka on aivan ihana hahmo. Odotan innolla, että pääsen käsiksi jatko-osiin. Jos skandinaavisesta mytologiasta ammennettu tarina kiinnostaa niin kannattaa ehdottomasti tutustua tähän.

Kuvatulos haulle odininlapsi


6. George R.R. Martin: Tulen ja jään laulu -sarja

Jos olet katsonut Game of Thronesit niin tiedät kuinka hyvä sarja se on. Kirjat, joihin sarja perustuu, ovat aivan yhtä hyviä ellei jopa parempia kuin näytelty versio. Martinin kerronta on monitahoista fantasiaa eikä se paisu liian isoihin mittoihin lohikäärmeineen ja hurjasusineen. Kaikella on sarjassa paikkansa ja kaikella tapahtuvalla on merkitys. Ennen kaikkea tarina on yllättävä ja vetovoimainen. Tosin minua hieman harmittaa, että luin jotkin kirjat vasta TV-sarjan jälkeen, sillä oli vähän harmillista tietää lähes kaikki tapahtumat ennakolta. Martinin kerronta on kuitenkin ensiluokkaista, joka paikkaa hieman ennalta-arvattavuutta. Kirjassa hahmoihin pääsee myös paremmin sisälle ja näistä tulee inhimillisempiä ja ymmärrettävämpiä. Jos kuitenkin harkitset kumpaan tutustut ensin niin valitse ensin kirjat ja sitten TV-sarja.


7. Maria Turtschaninoff: Arra

Turtschaninoffilta on pakko suositella toistakin teosta; Arraa. Vaikka teos ei ole yhtä kantaaottava kuin Anaché, mutta se on myös yhtä vetovoimainen ja vahva teos kuin seuraajansakin. Vaikka Arra on 2/3 osaa pienempi kuin Anaché se sisältää silti hämmästyttävän paljon tapahtumia, hahmoja ja muuta sisältöä. Teoksessa käytetään myös huomattavasti enemmän kielikuvia, joka elävöittää kerrontaa hurjasti. Teosta on oikeastaan vaikea kuvailla, sillä jotta siitä saa mitään irti se pitää kokea ja lukea itse.

Kuvatulos haulle arra kirja


EXTRA: Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut

Vaikka itse en ole mitä vannoutunein dekkarien kuluttaja, niin yläasteella luetuksi tullut Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut on jäänyt positiivisessa mielessä muistiin. Teos on nauttii nykyään kulttiteoksen paisteesta ja vaikka se on kirjoitettu 1939, niin on se kestänyt aikaa hyvin. Kirjan tarinan asetelma on kiinnostava ja onnistuu kirja jopa olemaan jännittäväkin. Jännityspotenssi säilyy läpi sarjan ja loppuratkaisu on yllättävä. Vaikka kaikki tapahtumat eivät ole kirkkaasti mielessä, niin voin suositella kirjaa varauksetta kaikille jotka pitävät dekkareista, murhien ratkomisesta ja lukijoiden pitämisestä jännityksessä. Uudelleen lukeminen on itsenikin kohdalla vain ajan kysymys.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti