Kirjahila

Poika: murha seitsemännellä luokalla
Hän sanoi nimekseen Aleia
Kauhun ja kauneuden valtakunta
Labyrintti
Itke minulle taivas
Pahispomo ja kissat
Kuninkaiden koitos
Prinsessa Sakura 1
Naondel
Hobitti eli sinne ja takaisin

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

J.R.R. Tolkien: Sormuksen ritarit (Taru sormusten herrasta, #1)


PITKÄ MATKA PIMEYDEN VALTAKUNTAAN

Kun tummat pilvet kerääntyvät Keski-Maan taivaalle ja mantereen mahtavien katse on suuntautunut muualle, joutuvat pienet ja hiljaiset tekemään sankaritöitä…

Hobitti nimeltä Frodo Reppuli saa Bilbo-sedältään perinnön. Kohta Frodolle selviää, että hän on saanut haltuunsa Sormusten sormuksen, josta riippuu koko Keski-Maan kohtalo. Petollisten taikavoimien sormus on oitis vietävä tuhottavaksi, ja suojakseen Frodo saa Vapaista kansoista koostuvan yhdeksänhenkisen saattueen. Monia vaaroja on saattueella uhkanaan, kun matka suuntautuu kauas Morian synkkiin kaivoksiin ja haltioiden säihkyviin saleihin.
_________________________________________________________________________

Blogini on viettänyt hiljaiseloa pidemmän aikaa ja ainoat elonmerkit ovat olleet lukuhaasteisiin liittyvät päivitykset. Blogini joutuikin puolivahingossa kesälomalle, mikä ei ole ollut mikään pahin vaihtoehto, sillä kuumat säät ovat syöneet lukufiilikseni lähes täysin. Puhettakaan siitä, että olisin jaksanut ruveta kirjoittamaan mitään, kun aivot sulavat korvista ulos jäätelön lailla. Nyt kuitenkin lukuintokin tekee paluuta ja olenkin hotkaissut yhdeltä istumalta yli 300 sivuisen kirjan. Jaksoin kaivaa myös tämän luonnokseksi jääneen arvion ylös kansion syvyyksistä ja viimeistellä sen. Varmaan blogini myös muutenkin aktivoituu jatkossa enemmän. Jahka en sula ennen sitä. Mutta asiaan!

 Montakohan kertaa tämän kirjan aloitin ja se jäi joka kerta kesken? Muistan alottaneeni J.R.R.Tolkienin kulttikirjan moneen otteeseen aina yläasteelta lähtien, mutta en tainnut koskaan päästä sataa sivua pidemmälle. Mutta nyt, ehkää 30:nen yrityksen jälkeen sain sen luettua. Jotenkin, kun sain tämä kirjan päätökseen tuntui siltä kuin olisin ylittänyt jyrkän vuoren seinämän.

Olen pesunkestävä Taru Sormusten Herrasta-fani, joten kuten asiaan kuuluu, täytyyhän ne kirjatkin lukea jossain vaiheessa. Olin nuorempana, joskus yläaste-aikoihin, aivan koukussa näihin leffoihin parin ystävän kanssa. Se into on säilynyt tähän päivään saakka, sillä ostin viime vuoden lopussa itselleni vihdoin leikkaamattomat versiot elokuvista. Samoihin aikoihin aloin lukemaan Sormuksen ritareita. Lukeminen oli pitkä ja kivinen tie, mutta kyllä enimmissä määrin kannatti.


"Eivät kaikki, jotka harheilevat ole eksyksissä"


Suurin kompastuskivi lukemiselleni oli kirjan alku. Tolkien kirjoittaa rauhallisesti ja hieman jopa jaaritellen, niin kuin Bilbo ikään, sillä hän jaksaa kirjoitella tarpeettomistakin asioista todella pitkään. Kirjan alku onkin hieman pitkäveteinen, raskaslukuinen ja se tuntuu matalassa vedessä kahlaamiselta. Kirjassa jaaritellaan niitä näitä, aina Säkinheimon-Reppulien ahneudesta, naapureiden porsaisiin. Tätä jatkuu lähes sadan sivun verran, kunnes Frodo ja Sam lähtevät matkalleen.

Tai niin ainakin luulisi, sillä Tolkien päättää vielä kerran heittää kuvioihin mukaan yhden viivästeen. Tarina jää taas polkemaan paikoillaan vähäksi aikaa jälleen kerran. Onneksi tästä eteenpäin kirja kulkee melko vaivattomasti eteenpäin, vaikka kirjailija unohtuu välillä selittämään tarinalle turhia asioita. Kun saattue pääsee lähtemään Rivendelistä, niin rattaat alkavat liikkua. Valitettavasti Tolkienilla on jälleen kerran paha tapa selittää toiminnalliset kohtaukset melko nopeasti, siinä missä Rivendelissäkin jäätin laulamaan useamman luvun ajaksi.


"En tunne puoliakaan teistä niin hyvin kuin pitäisi, enkä pidä puolistakaan niin paljon kuin ansaitsisisitte"


Jotkin Tolkienin kirjoittamat asiat olivat todella mielenkiintoisia, kuten keskustelu menneistä ajoista ja haltiainsuvuista, mutta joissakin kohdissa joitakin asioita oltaisiin voitu tiputtaa kokonaan pois, sillä ne eivät olleet tarinalle merkityksellisiä. Yksityiskohtiin tarrautuminen oli vähän turhauttavaa aika ajoin. Onneksi elokuvassa on leikattu turhimmat asiat pois ja tarina pysyy siinä jämptinä ja asiassa. En olisikaan uskonut sanovani tätä, mutta mielestäni elokuva on tässä tapauksessa parempi kuin kirja. Ymmärrän miksi porukka tykkää tästä kirjasta niin paljon, mutta itselle lukukomeus oli enemmänkin vain ookoo.

Ihan kelvollista fantasiaahan tämä oli, mutta kirjan alku söi sen verran mehuja, että lukemisesta meinasi kadota into. Onneksi teoksen loppu pelasti paljon ja innosti taas jatkamaan loppuun asti. Tolkienin maailma on kuitenkin laaja ja monikirjoinen, johon kirjan kautta pääsee paljon paremmin käsiksi. Samoin kuin ihmisten ja haltioiden menneisyyteen, sillä Sormuksen ritareissa avataan asioita paljon enemmän. Aion kyllä palata sarjan pariin Kahden Tornin merkeissä, mutta siihen saattaa mennä vielä pienoinen tovi.


"Meidän kaikkien on tehtävä päätös mitä teemme sillä ajalla mikä meillä on annettu."

Arvosana: 🌸🌸🌸

perjantai 6. heinäkuuta 2018

Kesän lukumaraton 7.7 (lopullinen)


Heissuli vaan taas kaikki siellä näyttöjen toisella puolella. Kesäkuu on jo vaihtunut heinäkuuksi, joka tarkoittaa taas lukumaratonin hetkiä. Tällä kertaa emäntänä toimii Katriina Unelmien aika blogista. En ole vieläkään löytänyt kunnollista lukuinspiraatioita, mutta hei 24 tunnin aikana ehtii tapahtua paljon. Itse ajattelin aloittaa lukemisen vasta lauantai illasta, sillä tämä päivä on mennyt pääosin töissä ja huomenna ollaan lähdössä Jyväskylään Kansainvälisille suurmarkkinoille, joten lukemaan ehtii kunnolla vasta illasta. Muuten en ole sen kummemmin suunnitellut maratonia. Ajattelin jatkaa samalla tavalla tälläkin kertaa kuin viimeksikin puutteelisen lukumotivaation uupuessa, eli luen mangaa. Päivittelen edistymistäni tavalliseen tapaan tähän postaukseen. Tässä vaiheessa toivotan kuitenkin kaikille innostavaa maratonia ja hyviä lukuhetkiä!

Lauantai

Klo 18.12
Aloitan lukumaratonin tutusti ja turvallisesti One Piecen parissa. Olen saanut sarjaa uudestaan luettua osaan 75 asti, joten homma jatkuu osasta 76. Ohella taidan kuitenkin katsella dokkaria Japanista, joten nopein aloitus tämä ei ole.

Klo 20.22
Saunassa käyty ja homma edennyt yhden pokkarin verran. Keskittymiskyky on saanut kunnolla nenilleen, sillä se on häirääntynyt koko ajan jostain, eikä sulavaa flouwta ole ollut. Homma taitaa jatkua samalla lailla koko illan, sillä ysiltä alkava Amazing Race on pakko katsoa.

Klo 23.15
Hitaasti mutta varmasti edetään, sillä luettujen pinossa on jo kaksi pokkaria. Enemmänkin tietenkin voisi olla, mutta olen ottanut tietoisesti rennosti, kun ei keskittyminenkään ole pysynyt kasassa. Huomenna kuitenkin jatkuu, joksenkin tarkoitus olisi jatkaa eri sarjan parissa. Nostalgiat kehiin ja Hopeanuoli-pokkareita lukemaan sitten! xD


Sunnuntai

Klo 10.02
Jotenkin puhkun nyt intoa jatkaa lukemista, sillä olo on rentoutunut ja rauhallinen. Jatketaan siis urakkaa.

Klo 14.16
One Pieceä luettu jälleen kolme pokkaria eteenpäin ja nyt alan olla siinä vaiheilla, mistä en ole sarjaa jatkanut eteenpäin. Jännät paikat siis luvassa, sillä tulevista tapahtumista ei ole hajuakaan. Nyt vain arvon jatkaisinko vielä sarjan lukemista tälle päivää vai ottaisinko luettavaksi tuon Hopeanuolen. One Piece tosin jäi niin mielenkiintoiseen kohtaan, että varmaan jatkan sillä vielä.

Klo 18.09
Päätän lukumaratonin osaltani tähän. En muistakaan koska viimeksi olen käyttänyt näin loppuun asti lukuajan. Maratoni sujui ruahallisessa tunnelmassa, enkä pitänyt lukemisen suhteen mitään kiirettä. Alku oli vähän kankea, mutta tahti parantui kuitenkin maratonin edetessä. Sain haasteeseen luettua yhteensä seitsemän kirjaa, jotka kuuluivat kaikki One Piece sarjaan. Luetuksi tulivat siis osat 76-82. Hopeanuolta en nyt päässytkään aloittamaan, sillä OP:n tarina vei niin mukanaan. Sivujen kokonaismääräksi summaantui 1512 sivua, jotka kertyivat melko antoisasti. Ehkä viimeiseen lukuhaasteeseen jaksaisisn lukea muutakin kuin mangaa, tai ainakin edes jotakin muuta mangaa kuin One Pieceä. Mutta lukumaratonista jäi jälleen todella kiva fiilis ja onkin harmi, että seuraava maratoni on kesän viimeinen. Ehkä kuitenkin loppuvuodesta saamme lisää lukumaratoneja. Näihin tunnelmiin kuitenkin päätän tämän maratonin.


Luettuja sivuja: 1512