Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Toukokuun luetut ja pikakatsaus menneeseen lukumaratoniin

Heissan kaikille taas pitkästä aikaa! Blogini on päässyt hieman hiljenemään, mihin osasyynä on lukuinnostuksen puute. Lukuintoni ja kirjablogin kirjoittaminen kulkevat hyvin pitkälle mun kohdalla käsi kädessä, sillä jos intoa ei ole niin ei kiinnosta kirjoittaakaan kirjoista. Mistä syystä tämäkin postaus odotti vain otsikko valmiina näinkin kauan, ja on täysin kuvaton. Vieläkään lukujumin piru ei ole päästänyt irti, jonka toivoisin sen tekevän lauantaihin, kesän ensimmäiseen lukuhaasteeseen mennessä. Toisaalta ei voi varmaan puhua täydellisestä lukujumista, sillä olen innostuneena ahminut mangaa mm. yli 80 pituisen One Piece-sarjan lähes kokonaan. Myös muita mangoja on tullut luettua hitaammin, sillä kännykästä lukeminen ei ole ominta heinääni. Eikä tosin toukokuukaan lukemisen suhteen huono ollut, sillä onnistuin lukemaan jopa viis kirjaa. Pidempiä arvioita näistä on tulossa jossain kohtaa, mutta avaan hieman mielipiteitäni niistä.

Victoria Aveyard: Punainen kunigatar
Tästä kirjasta olenkin ehtinyt postauksen jo tekemään, jonka voi käydä lukemassa linkin kautta. Kirja oli hyvä ja koukuttava, mutta jotain jäin kaipaamaan. Kertaalleen pureskellulta Punainen kuningatar aluksi vaikutti, mutta onneksi se oli tasokkaan viihdyttävä kliseisyydestään huolimatta.

Fumiyo Kouno: Town of Evening Calm, Country of Cherry Blossoms
Jos haluat lukea yhden sotaan liittyvän mangan, niin lue tämä. Hiljainen ja pienieleinen Town of Evening Calm, Country of Cherry Blossoms kertoo yksinkertaisella tavalla sodan kauhuista ja sen tuomasta tuskasta. Pidin pokkarista todella paljon ja on uskomatonta, että näin pieneen pokkariin on mahdutettu näin paljon asiaa ja tunteita. Pohdin vähän teenkö postauksen tästä kirja- vai anime/mangablogiini, mutta todennäköisesti päädyn julkaisemaan postauksen molemmissa.

Iitu Ahonen: Hervannan kolmiossa
Mulla oli kirjan aloittamisen kanssa paineita, sillä tunnen sen kirjoittajan. Pelkäsin etten pitäisi siitä, mutta kaiken murehtimisen jälkeen Hervannan kolmiossa oli viihdyttävä ja ihana teos. Realistisesti kerrottu ja kolmen eri persoonan näkökulmasta kerrottu tarina on todella sympaattinen ja jopa hauska, jossa Iitu viljelee hauskoja lauseita.

Bob McCabe: Harry Potter: Legenda - Elokuvasarja yksissä kansissa
Luin vihdoin loppuun astia ja olikin tuju teos. Ei tullut luettua yhdeltä istumalta, mutta tarjosi todella paljon nippelitieto tällaiselle Harry Potter-nörtille.

Kiera Cass: Valinta
Tykkäsin kovin tästä kirjasta, vaikka se onkin kevyempää rakkaus-lässynlää-höttöä. Ja tässä vaiheessa on jo helppo arvata lopputuloksen, mutta ei anneta sen häiritä. Kevyttä lukemista, jota voi nauttia vaikka kahvitauolla.

Se toukokuun kirjoista, mutta jotta postaus ei pääty tähän niin hieman asiaa 26.5 pidetystä Kevätlukumaratonista. Osallistuin mukaan maratonille, mutta se iski vähän reisille. En nimittäin ollut tutkaillut ilmoittautuessani mukaan kalenteriani tarpeeksi tarkasti ja toetenkin kyseinnen päivä osui viikonlopulle, jolloin olin kaksi päivää putkeen töissä turvallisuusvastaavana. Lukemiset jäivät vähälle, kun ei liiemmin aikaa ollut mutta kaikeksi onneksi yön pimeillä tunneilla ehdin lukea edes jotain. Mangaa tosin mutta anyway. Kirppikseltä ostetut CrossGame-sarjan neljä ensimmäistä osaa veivät mukanaan ja auttoivat läpi pahimmat tunnit. Maratonilla tuli luettua siis 1697 sivua pääosin sen takia, koska kyseessä on omnibus-julkaisut ja koska kyseessä on sarjakuva. Mutta panos on se pienikin panos. Tässäspä tämä postaus tällä erää. Seuraavan kerran pyrin kirjottelemaan etenemistäni 16.6 pidettävässä Kesämaratonissa. Katsotaan mihin suuntaan lukuintoni siitä eteenpäin sitten etenee. Minä kiitän ja kuittaan tälle erää!

tiistai 19. joulukuuta 2017

Paheeni lukijana

Jokaisella kirjaintoilijalla on varmaan omat paheensa liittyen rakkaaseen harrastukseen, isompia tai pienempiä. Itseltänikin niitä löytyy enemmänkin kuin vain yksi. Ja koska mielenkiintoni ei jaksa riittää kirja-arvion kirjoittamiseen niin päätin tarttua vähän helpompaan asiaan, joka on kellunut luonnoksissa jonkin aikaa. Tässä olisi omia paheitani lukijana, jotka hieman varjostavat harrastustani! :D

Lainakirjojen vuori

Koska nykyään hyvin harvoin ostan kirjoja omakseni, niin lainaan kirjat yksikertaisesti kirjastosta. Valitettavasti lukuinnon ollessa huipussaan saatan rohdata kymmenen kirjaa yhdellä kertaa mukana kotiin. Ja koska käyn kirjastossa vähintään kerran viikossa niin tietenkin yhden palautetun kirjan tilalle lainaan kaksi tai kolme kirjaa lisää. Joskus mulla ei ole edes mitään palautettavaa ja silti käyn vain hakemassa uuden kirjan kirjavuoreni jatkoksi. Olen yrittänyt moneen kertaan toppuutella itseäni lainaamasta niin paljon kerralla tai jos kotona on jo valmiiksi hurja kirjapino, mutta tulokset ovat olleet aika heikot.


Ei koskaan valmis

Koska lainaan monta kirjaa yhtä aikaa kirjastosta, niin en usein saa luettua niitä kaikkia ennen kuin lainasaldot rupeavat paukkumaan ja sakot rupeavat näyttämään jo inhottavan korkeilta. Monta kertaa olen palauttanut kirjan kirjastoon sitä lukematta. Lukemattoman kirjan palauttaminen on katkera heti, sillä en haluaisi luopua kirjasta ennen kuin olen sen lukenut. Kirjat jäävät lukematta usein kolmesta syystä: 1. luettavia kirjoja on niin paljon, 2. minun ei vain ole tehnyt mieli lukea kyseistä teosta vielä ja 3. lukuintoni ehtii taantumaan pitkäksi aikaan ennen kuin ehdin ottaa kirjan käsittelyyn. 

Hyllyssä pölyttyvät kirjat

Jos joksus harvoin hairahdun  ostamaan itselleni kirjoja, niin ne päätyvät harmillisen usein kirjahyllyyn pölyttymään, joskus pidemmäksikin aikaa ennen kuin saan ne luettua. Ostokseni ovat usein kirjoja mitä ei kirjastoista löydy sekä eneglanninkielisiä kirjoja. Jotenkin omia kirjoja on hyvin vaikea ryhtyä lukemaan, kun taustalla ei ole kirjaston aikarajat varjostamassa koko ajan. Nytkin hyllyssä lojuu parikin kirjaa, joihin en ole ehtinyt vielä tarttua.

Kirjanmerkin unohtaminen

Olen oikeastaan vasta tänä vuonna oppinut käyttämään kirjanmerkkejä. Ja välillä se meinaa vieläkin unohtua. Tavallisesti lätkäisen vain kirjan väärin päin pöydälle lukemaani aukeamalle. Tietenkin tällöin joku saattaa siirtää tai tiputtaa sen, jolloin joudun taas etsimään oikeaa sivua. Plus mun kirjanmerkit on usein hukassa.


Kirjoja siellä täällä

Unohtelen kirjoja joka paikkaan. Usein. Mun jäljiltä kirjan voi löytää vessasta, sängyn alta, takan päältä, terassilta, nurmikolta; käytännössä mistä vain missä voi lukea. Tämä johtaakin sitten taas usein siihen, että en tiedä missä lukemani kirja on. Joskus joudun pengastamaan talon melkein ylösalaisin ennen kuin löydän etsimäni. Ja lähes aina helpoimmasta paikasta.

Ajantajun kadottaja

No kaikki tietävät tän tunteen. Uppoudut niin syvästi kirjan maailmaan mukaan, että kadotat täysin ajantajun ja ennen kuin huomaatkaan niin on päivä hujahtanut ohi. Siinä sivussa olet unohtanut tehdä kotityöt, koulutehtävät, syödä ja ulkoiluttaa koiraa. Ja jos satut lukemaan kirjaa illalla, niin uni saattaa jäädä melko vähälle, vaikka seuraavana aamuna pitäisi herätä aikaisin ja mennä kouluun tai töihin. Joo näin käy usein.

Kylläpäs oli kiva kirjoitella vähän erilaista tekstiä. Tallaisten tekstien tekeminen olisi jatkossakin ihan kivaa jahka olisi enemmän ideoita. Toivottavasti tykkäsitte! :) Onko sinulla samanlaisia paheita tai vielä joitain muitakin?


perjantai 31. maaliskuuta 2017

Uusi blogi!

Hei ja tervetuloa uuden blogini pariin! Olin suunnitellut kirjoihin ja kirjallisuuteen keskittyvän blogin perustamista jo hyvän aikaa, sillä vanhempi blogini ei oikein sisällöltään ja tyyliltään sovellu "tavallisista" kirjoista kirjoittamiseen. Idea näki nyt vihdoin ja viimein päivän valon ja päätin vihdoin aloittaa uuden blogin ja antaa molemmille rakkaille asioilleni omaa tilaa. Animea ja mangaa käsittelevään blogiini pääset TÄSTÄ.


Lyhyesti itsestäni: Olen ollut lukutoukka varmaan ala-asteelta lähtien, kun ensimmäisen kerran sain sen kirjastokortin hyppysiini. Taipaleeni alkoi varmaan lähes kaikille tutuista Neiti Etsivä -kirjoista, sekä Merja Jalon Nummelan Ponitalli -sarjasta. Vaikka nykyään ei tulekaan luettua yhtä tiheään tahtiin, kuin ennen niin on rakkaus kirjoihin silti säilynyt tähän päivään saakka. Lukeminen on minulle ennen kaikkea omaa aikaa ja rauhoittumisen hetki, jolloin voin irtautua arjesta johonkin toiseen maailmaan ja ulottuvuuteen. Rakastan lukea kaiken tyyppisiä kirjoja laidasta laitaan, mutta erityisen lähellä sydäntä ovat fantasia, jännitys, kauhu sekä historiallinen kirjallisuus. Luultavasti lempikirjailijani ovat tällä hetkellä Maria Turtschaninoff sekä George R. R. Martin

Musteen jäljet on tyylipuhtaasti länsimaiseen kirjallisuuteen suuntautunut blogi.
Blogini tarkoitus on jakaa mietteitäni ja ajatuksiani kirjoista, sekä saada ehkä joku innostumaan lukemisesta. Postauksia tuskin nyt tulee aivan joka viikko, mutta vähintään ainakin kerran kuukaudessa. Blogissa vieraillessasi saat olla aivan vapaasti oma itsesi ja saat tuulettaa sekä kehua omaa lempikirjaasi tai kirjailijaasi kenenkään tuomitsematta. Arvostan syvästi, jos kommentoit ja vaikka ehdotat jotain sinun lempikirjaasi. Toivottavasti viihdyt vierailullasi, tapaamisiin seuraavan postauksen merkeissä! ;)